Sen vuoden takaisen jutun jälkeen Armas lupasi että saan katsoa hänen kaikki viestinsä, ja ettei poista niitä. Tarkoituksena osoittaa luottamuksen arvoisena olo. Sittemmin olen kuullut, että on poistellut "arveluttavia" viestejä ketjusta (en edes tiennyt - tyhmä minä - että sellainen on mahdollista) ja sehän tavallaan tekee tyhjäksi koko lupauksen. Minulle tarvittaessa näytetään sitten "puhdistetut" keskustelut.

Olen miettinyt, kun usein on kovat keskustelut iltaisin, etenkin kaljoitellessa, mutta mitään ei näy. No, eilen taas, ja katsoin että on keskustelu menossa erään luokkakokouksesta tutun yksinhuoltajanaisen kanssa. Tänäaamuna vilkaisin, oli keskustelu poistettu. Oli myös siivottu sivuhistoriasta merkit. 

Puhui sitten tänäaamuna jonnekin kaverilleen menemisestä tietokonejuttuja tekeen, ja muina naisina sanoin, että ettet vaan olisi menossa tietyn yksinhuoltajanaisen luo tms. ja että samapa se vaikka menisit, jos olet mennäksesi. Oli sitten keskustelua aiheesta, ja Armas kieltäytyy ymmärtämästä, että pointti ei ole siinä, mitä on puhuttu, vaan siinä, että lupaus on petetty; on tehty sitä, mitä nimenomaan itse lupasi olla tekemättä. Vaikka selkein sanoin kerroin. Nyt sitten näytti messengerkeskustelun, jossa pyytää sitä naista lähettämään sen itse poistamansa keskustelun, koska "siitä tuli sanomista kotona". Aivan kuin sen keskustelun "viattomaksi" osoittautuminen vapauttaisi hänet "rikoksesta". Ei edelleenkään ymmärrä, että tehtyä ei sillä saa tekemättömäksi. Sanoo että ei hän sitten enää. Mutta jos on luvannut moisen jo vuosi sitten, niin miksi se NYT sitten pitäisikin paikkansa. Ja koska on poistanut tuon keskustelun, on poistanut jo ties kuinka monta, koska minä en ole asiaa seurannut. Nähtävästi se, etten ole ollut asiasta kiinnostunut, on saanut Armaan rohkaistumaan taas jatkamaan vanhoja elkeitään. 

Innokkaasti nyt lähti ainakin Tinttiä viemään harrastusten pariin... kaverin tietokonejutuista en tiedä. 

Aiemmin, kun oli messengerissä puhe että pitäisi minun autoni talvirenkaat päivittää jossain vaiheessa, sanoin että paljon muutakin pitäisi päivittää, ja loppukaneetiksi "kunhan et vaimoa päivitä" niin vastaukseksi tuli vain naurava hymiö. Mietin, että tyyppi on täysin uuvatti diplomatiassa ja sosiaalisuudessa, eikä edes yritä olla muuta...

Ja minua ärsyttää, kun tämä asia, vaikka järjen tasolla olen sen jo käsitellyt ja vain odotan, koska tulee lopullinen niitti, menee silti tunteisiin niin, että alan vapista, huulet alkaa vapista, kädet alkaa vapista... sellainen reagointi on todella suututtavaa. Haluaisin niin olla sellainen viilipytty, kuin koen olevani. Vahvasti on joku tunne mukana - suuttuminen, loukkaantuminen, turhautuminen siihen kun toinen on pösilö.

No, oli meillä mukavaakin tässä välillä.