Niin, ovathan nuorisopsykiatrian poliklinikan hoitajatkin vain ihmisiä, mutta kun on hätä, niin tuntuu ihan törkeältä tämmöinen, että neljästä sovitusta käyntikerrasta kaksi on ollut turhia. Ensikäynti oli ok, mutta kun piti olla ensimmäinen varsinainen hoitokäynti, oli hoitaja sairastunut, eikä mitään ilmoitusta ollut tullut meille asti. Sanottiin, että uusi aika tulee sitten joskus. Reilun viikon uutta aikaa odoteltuani laitoin viestiä, että onko meidät unohdettu, huolettaa tuo lapsi, niin sitten tuli toiselle hoitajalle aika, joka oli viikko sitten. Eli kuukauden jälkeen ensikäynnistä. Saatiin se paperinivaska, joka kuuluu täyttää, ja tällä viikolla piti ne viedä, ja taas oli hoitaja sairastunut. Ollaanko me kirottuja, kun hoitajat sairastuu meidät kerran tavattuaan? No, nyt oli sentään aikoja varattu jo pari etukäteen, ettei niitä tarvitse odotella. Ilmoitus hoitajan sairastumisesta myöhästyi, oltiin jo siellä, kun puhelimeen kilahti viesti. 

Jos ensi viikon aika perutaan, nostan jo metelin. Lapsi ei syö ja viiltelee itseään, kyllä silloin on varmasti jo kiireellisempien joukossa!