Tintti on vähän sellainen, että häneltä jää tavarat justiinsa siihen. Esimerkiksi tyhjä mehupurkki juomisen jälkeen pöydälle, ruokailuvälineet syömisen jälkeen ja kuten taannoin kun oli tullut paketti, niin oli sen avannut, tutkinut tuotteen ja jättänyt pöydälle revityn pakkausmuovin, pehmusteen ja kyseisen tavaran. Mitään ei ollut vienyt pois tai roskiin. 

Tästä on ollut keskustelua, mutta eilen tajusin, että sehän on perinnöllinen juttu aivan selvästi. Isältään tietysti perinyt, eihän nyt minulta... mutta jos Armas imuroi (mitä hän ei ole tehnyt kuukausiin) niin imuri saattaa jäädä päiväkausiksi lojumaan siihen, mihin imurointi loppui - ehkä jatkuakseen joskus, ehkä muuten vain. Ruohonleikkuri; ensinnäkään hän ei puhdista sen alusia kuin pakon edessä, kun se on tukehtumaisillaan, ja toisekseen jättää pihalle "jäähtymään" välillä päiväkausiksi. Juuri oli rankkaa sadetta monena päivänä, ja leikkuri pihalla "jäähtymässä". Tai oli hän sen työntänyt jossain vaiheessa sisäänkin. Aikani minä niitä jätettyjä juttuja korjailin, mutta en enää - ainakaan ilman, että asiasta kuuluvasti huomautan.

Kiuaskivet vaihdettiin alkukesästä, vanhat kivet Armas latoi muoviämpäriin ja sellaiseen paljuun, ja jätti ne saunanrappusten viereen. Siinä ovat koko kesän keränneet vettä, eivätkä ole liikkuneet itsekseen minnekään. (Eilen toimitin ne pois, en ole vielä huomauttanut kylläkään) Yksi ämpärillinen tuhkaa ja hiiliä on ollut rappusten toisella puolella vuosia. Autoa jos pesee, jättää pesuveden ämpäriin pihalle, sienen sinne lillumaan. Tällä lailla tuhoutuu hyviä, käyttökelpoisia astioita, kun niihin laitetaan jotain ryönää ja sitten ne jätetään silleen. Aina, kun tarvitsisi vaikkapa siistin marjanpoimintaämpärin, pitää ostaa uusi, ja kohta sekin on jonkun paskan säilytysastiana pihalla.

Kaljatölkkien kanssa olen kai huutanut sen verran paljon, että on jo alkanut niitä sentään kerätä poiskin.

 
Anoppi on välillä hieman höpsähtänyt, ja kun hän sotkeentuu kaikkeen... ei pahalla kylläkään, silkasta auttamisenhalusta, mutta ärsyttävästi yhtä kaikki. Hippu kun nyt on lukiossa ja oli jutellut mummonsa kanssa niistä asioista ja vaikeuksista, niin mummonsa soitti minulle (!?!) ja alkoi selittää, kuinka hän googletti ja sieltä tuli vaikka mitä aiheeseen liittyvää. Siis aivan kuin tyttö ei itse olisi jo moneen kertaan googlettanut samoja asioita. Tyttö sanoo, että hänellä tekniikka on kyllä hallussa, mutta luovuutta puuttuu. Ja kaiken kukkuraksi anoppi oli kuulemma soitellut (onneksi  kiinni saamatta) ilmeisesti suvun ainoalle lakin saaneelle ihmiselle, että josko hänellä olisi ollut jäljellä jotain lukion juttuja, joita voisi käyttää hyödyksi - siis tuo ihminen on käynyt lukion 25 vuotta sitten! Olin niin ällistynyt, etten tajunnut huomauttaakaan asiasta, ja tokko olisin kehdannutkaan. Minusta anoppi ei ole kuitenkaan tyhmä ihminen, eli hänellä täytyy olla jo jotain vanhuudenhöperyyttä ja "ajantajun" heikentymistä. 

Ja olikohan muuta ärsyyntymisen aihetta... ai niin. Meillä näkyy television kautta Yle Areena. Tosin lakkasi näkymästä alkukesällä. Siis televisio on käytännössä tietokone näppiksineen kaikkineen, ja itse en ymmärrä laitteen päivityksistä mitään - osaan päivittää, jos päivitys tulee siihen silmien eteen ja voi klikata "suorita" tai jos sanoo, että pitää syöttää verkon salasana, niin sen osaan, mutta jos pitäisi jostain hakemistosta etsiä se päivitys, niin enhän minä löydä edes sitä hakemistoa. 

Pyysin monta kertaa, että Armas tekisi sille jotain, mutta aina tuli vain "en minä voi sille mitään tehdä" "vika ei ole televisiossa vaan Areenassa" ja kun viimein löysi asiakaspalvelunumeron, minne soittaa, oli aukioloajat päällekkäin työajan kanssa, eikä voinut soittaa kun halusi olla laitteen äärellä sinne soittaessa. Nyt, kun iltavuoroviikko tuli, niin viimein soitti, mutta oli ruuhkaa eikä päässyt läpi. Sitten keksi itse katsoa, löysi päivityksen ja tadaa, Areena näkyy taas. 

Kiitin kolmeen kertaan, mutta en voinut olla sanomatta, että tuon olisit voinut kyllä tehdä jo kaksi kuukautta sitten, mutta väitit, ettet voi mitään tehdä. Ei ollut kuulemma ollut aikaa! Ihmisellä, joka istuu tuntikausia joka päivä samassa huoneessa television kanssa puhelinta tai läppäriä näpräten, ei ollut aikaa. Sanoin, että jos olisit itse halunnut katsoa jotain, olisit varmasti hoitanut sen jutun jo aikaa sitten. Myönsi vastahakoisesti. Tämä oli taas yksi esimerkki siitä, miten muiden tarpeet ei häntä kiinnosta, omat vain.