Voivatko unet syyllistää? Näin unta, että kenkäni olivat isossa kenkäkasassa, ja joku oli kävellyt niillä niin, että olivat menneet rikki. Rikoin sitten suutuksissani siitä kasasta puolentusinaa kenkää kostoksi (pyysin kyllä anteeksi jälkeenpäin). Herättyäni mietin, että olenko sellainen, joka loukkauksen kohteeksi jouduttuaan vastaa tuhoamalla asioita? Oli samassa unessa nimittäin toinenkin kohta, jossa kostin jonkun ikävät puheet vetämällä tavarat hyllyltä alas. Ja aivan pirullisen vaikeata oli selvitä muutenkin, oli saavuttamattomia paikkoja korkealla, oli upottavaa hiekkaa, piti mennä ylhäältä valuvan veden läpi, en muistanut asioita joita lupasin tuoda kaupasta sen kalliin piipunkorjaustarjouksen tehneen miehen näköiselle tyypille. 

Olenko nyt tuhonnut jotain suurta ja tärkeää? Armas oli kyllä sen "illankeskustelut- gaten" jälkeen hyvin lipevä ja halaileva. En minä häntä pois työntänyt, mutta se vaikutti niin... laskelmoidulta tai jotain. Tuli mieleen eksä, joka oli erityisen kiltti aina hänen juomisestaan tulleiden vakavampien riitojen jälkeen vähän aikaa, kunnes tuli taas seuraava vastaava tapaus. 

No, nyt on lomat lusittu, iltakeskustelut tauolla viikolla ainakin (no, päivällähän ehtii...) ja kaljanjuontikin kuulemma. Eipä olekaan mies ollut päivääkään ilman olutta kai vuosiin...