Armaani on yleensä ihan mukava ja tykkään siitä kovasti, mutta nykyisin se on alkanut paljon juotuaan olla pelottava. Vihainen ja ahdistava. Eilen oltiin pihalla, mie napsin herneitä varsista ja syötin sille, ja sitten se kiskaisi multa housut alas. Kielsin. Ei sitä semmosia lasten hereillä ja paikalla ollessa - vaikka nyt olivatkin sisällä - touhuta. Ei lasten tarvi nähdä, kuinka isä tutkailee äitin paljasta pyllyä. Sanoin "en halua, että teet noin" ja "anna mun olla" ja sehän kiukustui ja alkoi suureen ääneen kysellä, mikä mulla nyt on ja mitä oikein meinaan.

Pakenin sisälle, se tuli perässä ja jatkoi tiukkaamistaan, ja kun Hippu jotain sanoi, käski isänsä sen olla hiljaa, vihaisesti. Menin pesemään hampaitani Armaan kysellessä, mitä ihmeellistä nyt muka tapahtui, ja mie sanoin ettei mun mielestä ole mitään ihmeellistä, ja lopulta yritin hiljentää sitä sanomalla "anna nyt sen jo olla" niin hetken päästä se sanoi "no ehkä annan sitten sen autonkin olla!" (mun auto on rikki ja se Apen kanssa korjaa sitä) - niin tyypillistä Armaalle; kun en saa jtuota tehdä, en tee sitten muutakaan. Sanoin, että nyt ei ole kyse ollenkaan samasta asiasta. 

Pelkään sitä oikeesti, kun se on tuommoinen! En niinkään itseni takia, mutta lasten. Ainahan voisin ite paeta paikalta tai riidellä kunnolla, mutta haluan suojella lapsia sellaselta. 

Nyt pakenin sänkyyn, otin unilääkkeen että nukahdan vaikka kello ei ollu kahdeksaakaan... enkä ollu ehtiny nukahtaa vielä, kun Armaanikin tuli nukkumaan... en tajua, miksi se niin aikaisin tuli, ei se normaalisti viikonloppuna. Se pämppää ja kuuntelee musiikkia ja surffaa netissä.

Seksiin viittaavat asiat ainakin saa sen kännissä suuttumaan, kun se haluais ja mie en ala. Mua inhottaa suuresti känninen äijä räpeltämässä, kun hommasta ei tuu mitään ja pitäs vaan. Oon liian monesti tehny sitä perhesovun vuoksi, aviovaimon velvollisuuden takia.