Töissäkäydessä viikonloput on niitä, joita odotetaan, sairaslomalla ollessa niitä pelätään. Tai niin minä teen. Inhottaa ajatella Armaan juomista ja sitä kaikenmoista vääntöä, mitä siitä seuraa. Ei voi olla välittämättä, kun väkisin tivataan asioita, ei voi lähteä minnekään - äitikin kuoli pois olemasta edes joskus "turvapaikkana" - ja jos yrittää mennä muualle, vaikka vinttiin lukemaan tms. niin tulee siitäkin sanomista. Sille päälle sattuessaan. 

Saan sitten kaikki tarvittavat liitteet ansiopäivärahahakemukseeni; -sairaslomatodistus, -todistus siitä, että Kelan maksamat sairaspäivärahat on tapissa, -eläkepäätös, -palkkatodistus, -työnantajan todistus siitä, että on voimassaoleva työsopimus mutta ei sopivaa työtä. Tuosta jälkimmäisestähän piti oikein todella tapella. Tai no, laki sallii työnantajalle mahdollisuuden olla kirjoittamatta ko. todistusta, mutta työttömyyskassa vaatii sen ehdottomasti, että maksaa ansiopäivärahaa - eli laissa on reikä. Työnantajalla on laillinen mahdollisuus ihan vittumaisuuttaan estää työntekijää saamasta mitään rahaa sairaslomallaan! Joka tapauksessa työterveyslääkäri kirjoitti pomolle, että paas ny kirjuuttaen se kuponki. Pomo teki työtä käskettyä, mutta halusi sen verran vielä kiusata ja vetkuttaa, että ei viitsinyt etsiä osoitettani vaan kysyi sitä sähköpostitse. Sai venytettyä kirjeen lähettämistä yhden yön yli. Aivan sama, hakemus on lähtenyt ja laitan ko. todistuksen jälkeenpäin sinne työttömyyskassaan menemään.